“Kun valmentaja luottaa, niin sit luottaa itekkin" : nuorten joukkuepalloilijoiden kokemuksia valmentajan valmennuskäyttäytymisen yhteydestä koettuun itseluottamukseen

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin valmentajan valmennuskäyttäytymisen yhteyttä nuoren urheilijan koettuun itseluottamukseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja ymmärtää, mitkä valmentajan valmennuskäyttäytymisen tekijöistä tukevat ja heikentävät urheilijan koettua itseluottamusta. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, mitä urheilijat ajattelevat valmentajan valmennuskäyttäytymisen taustalla olevan. Urheilijoiden näkökulmasta aihetta on tutkittu vain rajallinen määrä, jonka vuoksi näkökulma valittiin. Tutkimusmenetelmänä toimi kvalitatiivinen puolistrukturoitu haastattelu. Aineisto koostui kuudesta 15–18-vuotiaan tavoitteellisen urheilijan haastattelusta, jotka kestivät keskimäärin 42 minuuttia (27–52 min.). Litteroitua aineistoa kertyi yhteensä 51 sivua fonttikoolla 12 ja rivivälillä 1. Aineisto analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin keinoin pyrkien lisäämään ymmärrystä urheilijoiden kokemuksista, jonka vuoksi tutkimuksen tieteenfilosofinen lähtökohta on fenomenologis-hermeneuttinen. Tutkimus osoitti, että valmentajien valmennuskäyttäytyminen on yhteydessä urheilijoiden itseluottamukseen. Itseluottamusta vahvistavia tekijöitä olivat positiivinen ja rakentava palaute, vahvistaminen, kannustaminen, toimiva urheilija-valmentaja suhde, valmentajan luottamus urheilijaa kohtaan sekä positiivisen ilmapiirin luominen. Itseluottamusta heikentäviä tekijöitä olivat negatiivinen vuorovaikutus, kommunikoinnin ja luottamuksen puute, epätasa-arvoinen kohtelu sekä ongelmat palautteen annossa ja tunteiden säätelyssä. Urheilijoiden mukaan valmentajan valmennuskäyttäytymiseen vaikuttavat valmentajan omat ominaisuudet ja kokemus, urheilijan ja valmentajan välisen ihmissuhteen laatu sekä urheilijaan liittyvät tekijät, kuten ominaisuudet ja urheilullinen suoriutuminen. Lisäksi nähtiin, että valmentajan valmennuskäyttäytyminen on tilannesidonnaista ja siihen vaikuttaa valmentajan tunteet sekä odotukset joukkuetta tai urheilijaa kohtaan. Tutkimuksen perusteella voidaan päätellä, että valmentajan valmennuskäyttäytyminen on yhteydessä urheilijoiden koettuun itseluottamukseen ja urheilijat itse tiedostavat tämän hyvin. Vaikka yleisesti itseluottamusta tukevat tekijät ovat tiedossa, tutkimus osoitti, että urheilijoiden kokemukset ovat hyvin yksilöllisiä ja urheilijat tarvitsevat valmentajalta itseluottamuksen tukemiseksi erilaisia valmennuksellisia toimia. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan korostaa luottamuksen, kommunikaation ja tasa-arvon merkitystä urheilijan koetun itseluottamuksen kannalta.The aim of this study was to find out what kinds of experiences athletes, who are between the ages of 15 to 18, and who play team sports in different ball sports have of how their coaches’ coaching behavior has affected the state of their perceived self-confidence. The study examines factors about the coaches’ behavior that the athletes feels have influenced their confidence in either a supportive or negative way. The study also examines what kind of factors the athletes consider to affect the coaching behavior of their coaches This subject was selected, because there is a limited amount of studies from athletes’ point of view. Research method is qualitative and the material for the study was collected with semi-structured interviews. The study material included six interviews from goal-directed athletes between the ages of 15 to 18 and the average duration was 42 minutes (27–52 min). The transcribed material accrued 51 pages in font size 12 and in line spacing 1. The material was analyzed by qualitative content analysis, and the aim was to understand athletes' experiences which makes the basis philosophy of science to be hermeneutic phenomenological. The study showed that coaches’ coaching behavior has an effect on athletes’ self-confidence. Clearly confirming self-confidence factors included positive and constructive feedback from the coach as well as strengthening, encouragement, a working relationship between the coach and the athlete, the coaches trust in the athlete, and the atmosphere created by the coach. Factors that weakened self-confidence were the coaches poor feedback and emotional regulation, negative interaction, lack of communication, feeling that the coach did not trust you, and unequal treatment in the team. The reasons for the coaches coaching behavior were perceived to be the coaches own characteristics and experience, the characteristics of the athletes, the interpersonal relationship between the athlete and the coach, as well as the situation and the coaches feelings. In addition, it is seen that the coaching behavior of the coach is situationspecific and it is affected by the feelings of the coach as well as what expectations the coach has towards the team or the athlete. Based on this research, it can be concluded that the coaches’ coaching behavior affects the selfconfidence of the athletes and the athletes themselves are well aware of this. Research has shown that athletes' experiences are individual and they need different things from a coach to support their self-confidence, although the factors that support their self-confidence are generally known. Research has also shown that communication is an important factor in reducing many of the factors that undermine self-confidence, thereby reducing an athletes uncertainty